Laitilassa tanssattiin ja humpattiin innokkaasti ajan hengen
mukaisesti vielä 1960 –lopulla ja 1970 –luvun alussa. Paikallisia orkestereita
olivat mm. Esko Juhani Mäen yhtye,
ja Kaasalaisen Lassella oli oma
porukkansa. Tanssin iloja kansalle soi myös Tatu Lemmetin yhtye. Rockin räimeestä ei ollut tietoakaan.
Mutta, kuten kaikissa suurissa tarinoissa, tässäkin on se
oma pandoran lippaansa, jonka avaamisesta kaikki alkaa. Laitilan
bändikulttuurin avausfanfaariksi voidaan nimetä se tapahtuma, kun Vehmaksen Jukka sen ensimmäisen
sähkökitaransa sai. Joku voisi todeta että no niin tietyste, pit se ny
arvatakki. Kitaran merkki oli Hagström Kent ja vahvistin FBT. Siitä me lähdetään.
Hermannin
Nuorisoseura kokoontuu
Jukka Vehmas oli kuullut ja nähnyt Urheilutalon Poterossa
ukilaista S.Wälikäsi –bändiä, jossa
soitti mm. Jussi Zenger. Ilta iski
innostuksen rokkikipinää nuoreen mieheen. Vuonna 1971 Jukka alkoi koota
ensimmästä bändiä kasaan. Kyösti Laihi tuli
mukaan Elkatone-sähköuruillaan, ja rumpaliksi ryhtyi Eero Leivo, jonka kotoa kellarista löytyi myös treenikämppä. Bändin
nimeksi tuli Hermannin Nuorisoseura,
josta käytettiin myös lyhennettä HNS. Basistista vain oli pula.
Kappalevalintoihin vaikutti vahvasti Creedence Clearwater Revival eli CCR, joka
oli kaikkien suosikki. Orkesteri taipui kuitenkin monenlaiseen tyylisuuntaan,
ja teki myös tanssikeikkoja mm. Kaivolan Havupirtille. HNS soitti myös
ensimmäisillä Laitilan Munamarkkinoilla 1972.
Rock-tyyppiseksi HNS:n toiminta muuttui kun -73 kämpille
tuli pitkätukkainen pojankloppi Jyrki
Lemmetti Fender Telecaster kädessään ja Vox toisessa. Vehmaksen arvion
mukaan Jimi Hendrixiä vahvasti digannut Lemmetti oli jo tuolloin kovan luokan
kitaristi. Laihi siirtyi basistiksi, ja silloisista sen ajan suomalaisista
rockbändeistä innostusta tarjosivat Tasavallan Presidentti ja Wigvam. Lyhyehkön historiansa
aikana HNS teki noin 40 keikkaa. Bändi hajosi
-74 ja Lemmetti ja Laihi siirtyivät progressiivisemman
populaarimusiikin tielle. Vehmas perusti Leivon Epon ja Kaitilan Harrin kanssa tanssiorkesterin, joka jatkoi aina vuoteen
1980.
Alkutaipaleella tärkeää työtä Laitilassa bänditoiminnan
heräämisen eteen teki muusikko ja trumpettimies Pauli Sojakka, joka veti Kansalaisopistossa jonkunsortin kevyen
musiikin kurssia. Sojakan kanssa J. Lemmetti teki muuten elämänsä ensimmäisen
keikan palokunnan pikkujouluissa: Delilah
ja Katariinan kamarissa -kappaleet
kitaralle ja trumpetille.
Toinen merkittävä bänditouhun avittaja Laitilassa oli -77-81
nuorisosihteerinä toiminut Kari Lehmusvuori, jonka ansiosta mm.
Käräjätalo tuli bändien treenipaikaksi vuodesta -77 vuoteen -81, jolloin talo
purettiin. Sama mies auttoi Laineen talon saamisessa bändien käyttöön.
Hermannin Nuorisoseura: Jyrki Lemmetti, Jukka Vehmas, Eero
Leivo ja Kyösti Laihi.
Naavan lämmin
nipistys ja puhrasta progea
15 –vuotiaat Jyrki Lemmetti ja Kyösti Laihi alkoivat HNS:n
jälkeen tehdä omia kappaleita, ja Juha
Kaira ryhtyi tekemään biiseihin tekstejä. Rumpaliksi tuli Jari Nordman ja basistiksi Juha Jokiranta. Bändi sai Kairan keksimänä myös melko
progressiivisen nimen: Naavan lämmin
nipistys. Yhtye soitti muutamilla koulukeikoilla ja Raumalla yhden keikan.
Vuonna -75 yhtye voitti Turussa valtakunnallisen nuorison taidetapahtuman
osakilpailun. Tuomaristo antoi kiitosta ”instrumenttien saumattomasta
yhteistyöstä ja soittajien teknisestä osaamisesta. Muistan sinut –kappale antoi myös nautittavia sointuyhdistelmiä ja
rytmisiä kontrasteja.”
Jatsahtavuutta unohtamatta.
Tämän bändin loputtua Laihi siirtyi Kaamos-nimiseen proge-bändiin, jonka ainut LP-levy Deeds and Talks vuodelta -77 on
vinyylinä keräilyharvinaisuuksia. Jyrki Lemmetti jatkoi omia opiskelujaan ja
perusti yhtyeen Wellcome Band, josta
seuraavassa osassa lisää. Vuonna -78 WB:n erään keikan jälkeen Jimi Sumén
pyysi Lemmettiä bändiinsä, mutta juttu kariutui koska Jyki oli juuri lähdössä
inttiin, ja Sumén lähti tunnetuin seurauksin Englantiin.
Naavan lämmin nipistys: Jari Nordman, Kyösti Laihi, Juha
Jokiranta ja Jyrki Lemmetti.
Punk syöksyy
ennenaikaisesti lavalle Laitilassa!
Jyrki Lemmetti muisteli huvittuneena myös eräät aikaansa
edellä olleet punk-henkiset iltamat yhteiskoulusta noinvuodelta -74.
Ainutkertaisessa kokoonpanossa Lemmetti soitti rumpuja, Kyösti Laihi urut, Jari
Nordman kitara, Arto Jäspi basso ja
musikaalisuutensa ansiosta päätähtenä oli Juha Kaira kitaroineen. Pauli ”Great” Halonen Show panosti
näyttäviin esiintymisasuihin ja varsin värikkääseen lavameininkiin. Musiikillinen
pääteos perustui televisiossa tuolloin pyörineeseen Batmanin tunnusmusiikkiin,
jonka joukkoon Kaira varioi heviriffejä ja melodioita mm. Omo-mainoksesta.
Valveutuneesti sivistynyt opettaja Valto
Vaalikivi näki esityksessä ilahtuneena selkeästi aidon happeningin aineksia. Eräs jonkun verran punsissa ollut yleisön
edustaja tosin totesi show´n loppupuolella, että ”Te soitat raskast musikki.”
Stormchild !!!
VastaaPoistaNaapurin pojalle kiitokset muistoja herättävästä historiikista! Hermannin Nuorisoseurasta tuli mieleen eräs koulun juhla, jossa Laitilan tuolloinen kunnanlääkäri Vaahtoranta poistui poikien musisoidessa salista kädet korvilla. Volyymi ylitti hänen sietokykykynsä, ja hän osoitti sen dramaattisestii. Mutta allekirjoittanut - progen ystävänä - piti bändistä kovasti. Yhteissoitto oli eritoten elinkaaren lopulla kovaa tasoa, kuten monimutkaiset kappaleet edellyttivätkin. Sama meininki jatkui sitten Naavan lämpimässä nipistyksessä.
VastaaPoistaKairan Juha, joka oli kaverini Mattilan Merkan luokkatoveri, teki muuten aikamoisen kulttuuriteon hommaamalla mm. kotimaisen progen kärkinimet Wigwamin ja Elonkorjuun soittamaan koululle. Keikat eivät olleet mitään valtavia yleisömenestyksiä, ja niistä taisi tulla oppilaskunnalle aika rajusti takkiin, mutta ne olivat pikkukylän pojalle suuria musiikillisia elämyksiä.